Lion Kalevi Saukon muistelma klubikokouksessa 7.4.2004:

Autotehtaan perustaminen Alajärvelle

Selaillessani vanhoja kellastuneita papereitani, sattui käteeni jo vuonna 1969 tekemäni Japanin matkakertomus. Kun se toi mieleeni myöskin Alajärvi - Järviseutu Lions -klubin alkuaikojen toimintaa, päätin kertoa siitä klubimme seuraavassa kuukausikokouksessa. Kokouksessa sitten muistelin aikaa, jolloin minusta tuli klubimme jäsen. Tämä tapahtui vuonna 1964, joten olen tullut toimineeksi klubissamme jo 40 vuotta. Silloin meitä jäseniä oli Alajärven lisäksi Lappajärveltä, Vimpelistä, Soinista ja Lehtimäeltä. Kuukausikokoukset pidettiin Alajärvellä silloisen Salon ruokalatiloissa.

Jäsenmäärä oli 20-30 paikkeilla eivätkä tilat antaneet suuriakaan mahdollisuuksia jäsenmäärän lisäämiselle. Vuosi 1969, jolloin presidenttinä toimi lion Hilpi ja sihteerinä allekirjoittanut, tapahtui klubimme ensimmäinen osittainen hajoaminen. Klubistamme erosivat Lappajärvi ja Vimpeli, perustaen oman Lappajärvi-Vimpeli -klubin. Tämä oli suuri pettymys presidentillemme - e.v.p. everstille - kun tämä eroaminen tapahtui yllättäen presidentin siitä etukäteen mitään tietämättä.

Aikakausi 1960-70 luku oli alajärveläisittäin rohkeitten päätösten ja tekojen aikaa. Niinpä, kun jostain taholta oltiin saatu vihiä siitä, että japanilaiset autotehtaat, jotka olivat saaneet hyvän vastaanoton omille tuotteilleen, olivat harkinneet autotehtaan perustamista Eurooppaan, klubimme presidentti lion Hilpi toi esille ajatuksen, että jos kerran japanilaiset aikovat perustaa autotehtaan Eurooppaan, niin miksi se ei olisi Suomi. Ja jos kerran Suomeen, niin miksi ei Alajärvelle.

Asian taakse oli ensimmäiseksi saatava virallisesti Alajärven kunta. Niinpä se tänä voimakkaan "yrittäjähengen" aikakautena aika helposti onnistui. Maatakin tehtaan tarpeita varten varattiin parikymmentä hehtaaria. Seuraavana olikin sitten hyvien perustelujen aikaansaaminen sekä anomuskirjelmän laatiminen.

Yhteistuumin silloisen Alajärven kunnan johdon kanssa laadimme, mielestämme erittäin houkuttelevan tarjouksen, laajoine perusteluineen osoitettuna Nissan-tehtaan johdolle Tokioon. Tämän jälkeen tulikin eteen kysymys - kuinka saadaan tämä kirjelmä asianmukaisesti saatettua Nissan-tehtaan johdolle.

Sattui kuitenkin niin että minulla oli lähiaikana meno liikematkalle Japaniin ja ohjelmaan sisältyi käynti juuri Nissanin autotehtaalla Jokohamassa. Matka tehtiin ns. potkurikoneella, jota lentotapaa voidaan verrata tämän päivän suihkukoneaikana - kuin hevoskyytiä henkilöautomatkoihin.

Lähdimme 19.2.1969 vanhalta Seutulan lentokentältä Kar Airin DC 6 B koneella kohti Japania. Ensimmäinen välilaskupaikka oli Taskent sitten tärkeimmät Lahore - NewDelhi - Pankong - Taipei - Tokio - Taskent - Moskova - Helsinki. Matkaa kertyi yhteensä 30.000 km ja matkalla oli 13 välilaskua. Lentoaikaa yhteensä 70 lentotuntia. Tokiossa olimme lähes kaksi viikkoa katsellen eri nähtävyyksiä.

Mietin koko ajan, että koska saan tilaisuuden jättää tärkeän kirjelmäni suoraan "ilman välikäsiä" Nissan-tehtaan johdolle. Sitten tuli tilaisuuteni. Datsun eli Nissan-tehtaan varapresidentti Iwakoshi piti tiistaina 27. päivänä helmikuuta tokiolaisessa hotellissa banketti-illallistilaisuuden, johon meidän matkalaisten lisäksi oli kutsuttu Suomen Japanin suurlähettiläs Wihtol. Niinpä tämän historiallisen tehtäväni sain kunnialla loppuun saatetuksi. Sain ojennettua tämän autotehdashankkeeseen liittyvän anomuskirjelmän saatesanoineen suoraan Nissan-tehtaan ylimmälle johdolle. Tässä tehtävässä minulla oli suurena apuna ja tulkkina suurlähettiläs Wihtol.

Asia luvattiin asianmukaisine kumarruksineen huolellisesti tutkia ja palata myöhemmin asiaan. Odotamme edelleen myönteistä päätöstä. Odottavan aika vain tahtoo käydä pitkäksi...